Ensimmäinen kova pakkasaamu kertoo paineilmajärjestelmän kunnosta enemmän kuin moni tarkastus. Jousijarru ei vapaudu, paine nousee hitaasti tai seisovasta autosta kuuluu sihinää, joka ei lopu. Syy on lähes aina sama: järjestelmässä on vettä, ja vesi on päässyt sinne ilmankuivaimen ohi.

Tähän on koottu, miten ilmankuivain toimii, mistä sen väsymisen tunnistaa, kuinka usein kuivainpatruuna vaihdetaan ja mitä kalustolle kannattaa tehdä ennen pakkasia. Lopussa käydään läpi myös se, mitä ei kannata tehdä silloin, kun jarrut ovat jo jäätyneet.

Mistä vesi paineilmajärjestelmään tulee

Kompressori imee ulkoilmaa, ja ulkoilmassa on aina kosteutta. Kun ilma puristetaan, se kuumenee. Kun se jäähtyy matkalla kompressorilta kuivaimelle, kosteus tiivistyy vedeksi. Ammattilehti Truck Newsin mukaan raskaan ajoneuvon kompressori tuottaa tavallisena ajopäivänä noin 1-2 desilitraa vettä.

Määrä ei kuulosta suurelta, mutta jarrujärjestelmän venttiilit ovat pieniä. Samassa lähteessä todetaan, että jo alle teelusikallinen vettä voi jäätyessään pysäyttää osan paineilmajarrujärjestelmästä. Jäätä syntyy herkimmin kohtiin, joissa ilmavirtaus kuristuu: venttiileihin, letkujen notkoihin ja jyrkkiin kulmaliitoksiin.

Kosteutta tulee lisää kaikesta, mikä saa kompressorin käymään enemmän. Ilmajousitus, kippi, nosturi, tiheä perävaunun kytkentä ja vuodot lisäävät ilmankulutusta, ja jokainen lisälitra paineilmaa tuo mukanaan vettä, joka kuivaimen pitää poistaa.

Mitä ilmankuivain tekee

Ilmankuivain on kompressorin ja ensimmäisen ilmasäiliön välissä. Sen tehtävä on erottaa vesi ja öljy paineilmasta ennen kuin ne pääsevät säiliöihin ja sieltä jarruventtiileihin. Kuivaimessa on muutama osa, joiden toiminta kannattaa tuntea:

Kuivainpatruuna. Patruunassa on kuivausainetta, joka sitoo kosteuden itseensä. Monissa patruunoissa on myös öljynerotin. Patruunaa kutsutaan usein kuivaimen suodattimeksi.
Elvytys eli puhallus. Kun säiliöt ovat täynnä ja kompressori lopettaa täytön, kuivain puhaltaa sitomansa kosteuden ulos poistoventtiilin kautta. Se on lyhyt pihaus, jonka kuulee auton vierestä.
Poistoventtiili ja sen lämmitin. Useimmissa kuivaimissa poistoventtiilissä on sähkölämmitin, joka estää venttiiliä jäätymästä. Jos lämmitin ei toimi, venttiili voi jäädä pakkasella auki, ja ilma karkaa ulos.
Paineensäätö. Kuivain tai sen yhteydessä oleva säädin katkaisee täytön, kun järjestelmän paine on noussut ylärajaan.

Uusissa kuorma-autoissa kuivain on usein osa sähköisesti ohjattua paineilmayksikköä, joka hallitsee täyttöä ja jakaa paineen eri piireille. Osa näistä järjestelmistä arvioi itse patruunan vaihdon tarpeen ja ilmoittaa siitä mittaristossa.

Kuivausaine ei kestä loputtomiin. Se kyllästyy ajan myötä, ja öljy pilaa sen nopeammin. Kun patruuna ei enää sido kosteutta, vesi kulkee kuivaimen läpi säiliöihin, ja talvella se jäätyy ensimmäisenä pakkasaamuna.

Merkit siitä, että kuivain ei enää jaksa

Väsynyt kuivain antaa harvoin yhden selvän oireen. Se näkyy useana pienenä merkkinä, jotka kannattaa tunnistaa ennen pakkasia:

Säiliöstä tulee vettä. Kun säiliö tyhjennetään ja sieltä tulee vettä, kuivain ei poista kosteutta niin kuin pitää.
Vesi on harmaata, mustaa tai öljyistä. Kompressori päästää öljyä järjestelmään, ja öljy pilaa myös uuden patruunan nopeasti. Syy korjataan kompressorista ensin.
Poistoventtiilistä kuuluu jatkuva sihinä. Venttiili ei sulkeudu kunnolla. Pakkasella syy on usein jäätynyt venttiili ja toimimaton lämmitin.
Kuivaimen puhallus puuttuu tai toistuu tiheästi. Elvytys ei toimi normaalisti, tai järjestelmä vuotaa ja kompressori käy jatkuvasti.
Kompressori käy tavallista useammin. Syy voi olla vuoto, mutta myös kuivain, joka päästää ilmaa ohi.
Jarrut reagoivat kylmänä aamuna hitaasti. Jousijarru vapautuu viiveellä, tai paine nousee käynnistyksen jälkeen aiempaa hitaammin.
Mittaristossa on ilmoitus. Sähköisesti ohjatuissa järjestelmissä kuivaimen tai patruunan huoltotarve voi näkyä ilmoituksena tai vikakoodina.

Yksikin näistä on syy tarkistaa kuivain ennen talvea. Kaksi tai useampi yhtä aikaa tarkoittaa yleensä, että patruuna on jo käyttöikänsä lopussa.

Kuinka usein kuivainpatruuna vaihdetaan

Yhtä oikeaa vaihtoväliä ei ole. Se riippuu kuivaimen ja patruunan mallista, kompressorista, ajoneuvon ilmankulutuksesta ja olosuhteista. Valmistajan ohje on aina lähtökohta, ja ajoneuvon oma huolto-ohjelma voi määrätä tiukemman välin.

Suuntaa antavasti valmistajat puhuvat vuosista, eivät kilometreistä:

ZF ilmoittaa Air System Protector -patruunan huoltoväliksi normaaliolosuhteissa enintään kaksi vuotta ja raskaampaan käyttöön tarkoitetun PLUS-mallin vaihtoväliksi kolme vuotta.
Bendix ja Wabco suosittelevat Truck Newsin mukaan patruunan vaihtoa vuoden tai kahden välein käytön mukaan.
Paljon ilmaa kuluttavilla ajoneuvoilla, kuten ilmajousitetuilla yhdistelmillä, väli on lyhyempi.

Käytännössä toimiva sääntö on tämä: jos patruunan edellisestä vaihdosta on yli vuosi tai sen ajankohtaa ei tiedetä, se vaihdetaan syksyllä ennen pakkasia. Sama koskee tilannetta, jossa säiliöistä on alkanut tulla vettä. Patruunan hinta on pieni verrattuna yhteenkin jäätymisen vuoksi menetettyyn työpäivään.

Jos kompressori vaihdetaan öljyvuodon takia, kuivainpatruuna vaihdetaan samalla. Muuten vanhaan patruunaan imeytynyt öljy kulkeutuu järjestelmään uudenkin kompressorin kanssa.

Talvitarkastus ennen pakkasia

Kun kalusto tuodaan korjaamolle ennen talvea, paineilmajärjestelmästä käydään läpi ainakin nämä:

Kuivainpatruuna. Vaihto, jos edellisestä on yli vuosi tai merkit viittaavat kyllästymiseen.
Poistoventtiilin lämmitin. Toiminta ja sähköliitäntä. Tämä jää helposti tarkistamatta, koska vika näkyy vasta pakkasella.
Säiliöiden tyhjennys. Paljonko vettä tulee ja millaista se on.
Automaattiset tyhjennysventtiilit. Että ne toimivat ja niiden mahdolliset lämmittimet ovat kunnossa.
Vuodot. Paineen laskunopeus mitataan seisovassa autossa. Jokainen vuoto pakottaa kompressorin käymään enemmän ja tuo lisää vettä järjestelmään.
Kompressorin painelinja. Linjan pitää laskea tasaisesti kohti kuivainta ilman notkoja, joihin vesi jää seisomaan.
Jarrukammiot, jarruvivut ja levittäjäakselit. Kammioiden kunto ja pölytulpat tarkistetaan, ja liikkuvat osat voidellaan, jotta kosteus ja suola eivät jumita niitä.
Perävaunun liittimet ja suodattimet. Kylmä kovettaa tiivisteet, ja vuoto alkaa usein juuri liittimestä.
Pysäköintijarru. Jousijarrun pitää vapautua ja tarttua normaalisti myös kylmänä.

Tarkastus kannattaa yhdistää vuosihuoltoon tai katsastuksen valmisteluun, jolloin ajoneuvo seisoo korjaamolla vain kerran. Vuotojen etsiminen ja kompressorin kunnon arviointi on käyty tarkemmin läpi artikkelissa Paineilmajarrujen viat ja säätö.

Säiliöiden tyhjennys: kuinka usein ja mitä vesi kertoo

Truck Newsin mukaan ilmasäiliöt pitäisi tyhjentää mieluiten päivittäin ja vähintään kerran viikossa. Monissa ajoneuvoissa on automaattiset tyhjennysventtiilit, mutta niidenkin toiminta kannattaa varmistaa käsin aika ajoin, koska jäätynyt tai tukkeutunut venttiili ei tyhjennä mitään.

Tyhjennyksestä tuleva neste kertoo järjestelmän tilasta enemmän kuin moni mittari:

Ei vettä tai muutama pisara. Kuivain toimii.
Kirkasta vettä kerta toisensa jälkeen. Kuivain ei poista kosteutta riittävästi. Patruuna on todennäköisesti kyllästynyt, tai kuivain ei elvyty.
Harmaata, mustaa tai öljyistä nestettä. Kompressori päästää öljyä. Se korjataan ensin, ja patruuna vaihdetaan sen jälkeen.

Tyhjennys kannattaa tehdä päivän päätteeksi moottorin sammuttamisen jälkeen, jolloin säiliöön ei jää yöksi vettä jäätymään.

Kuljettajan tarkistukset pakkasaamuna

Suurin osa jäätymisistä näkyy merkkeinä jo ennen kuin jarru jää kiinni. Muutama asia kertoo aamulla, onko järjestelmä kunnossa:

Paineen nousu. Seuraa mittaristoa käynnistyksen jälkeen. Jos paine nousee selvästi tavallista hitaammin, jokin on vialla.
Kuivaimen puhallus. Kun paine on täynnä, kuivaimen pitää puhaltaa kerran ja hiljentyä. Jatkuva sihinä tai puuttuva puhallus on merkki viasta.
Varoitusvalot. Kaikkien paineilmajärjestelmän varoitusten pitää sammua ennen liikkeellelähtöä.
Jarrukoe hitaassa vauhdissa. Pihalla tehty kevyt jarrutus kertoo, vapautuvatko ja tarttuvatko jarrut tasaisesti.
Liittimet puhtaiksi. Lumi ja jää poistetaan perävaunun liittimistä ennen kytkentää, jotta ne eivät pääse letkuihin.
Havainnot heti eteenpäin. Vesi säiliössä tai hidas paineen nousu kannattaa kertoa heti, ei vasta seuraavassa huollossa.

Mikään näistä ei korvaa korjaamon tarkastusta, mutta ne kertovat ajoissa, milloin sellaista tarvitaan.

Älä kaada alkoholia paineilmajärjestelmään

Vanha keino jäätynyttä järjestelmää vastaan on lisätä paineilmaan alkoholia tai jäänestoainetta. Nykyisessä kalustossa se tekee usein enemmän haittaa kuin hyötyä.

Alkoholi vaurioittaa kuivausainetta. Jos sitä lisätään ennen kuivainta, esimerkiksi kompressorin painelinjaan, se kulkeutuu suoraan patruunaan.
Se rasittaa venttiileitä ja tiivisteitä. Jarruvalmistaja Bendixin asiantuntija varoittaa, että aineet voivat vaurioittaa venttiileitä ja O-renkaita, ja niille altistuneet osat pitää tarkastaa myöhemmin korjaamolla.
Se ei poista syytä. Alkoholi ei korvaa toimivaa kuivainta. Vesi tulee järjestelmään edelleen, ja ongelma palaa seuraavalla pakkasella.

Osa valmistajista asentaa ajoneuvoihin tehtaalla jäänestolaitteen, joka annostelee ainetta hallitusti. Silloin noudatetaan valmistajan ohjetta ja käytetään sen hyväksymää ainetta. Joissakin perävaunuissa on taas oma pieni kuivain, jonka alkoholi pilaa, ja niissä on yleensä siitä varoittava tarra. Omin päin järjestelmään kaadettu alkoholi on aina eri asia kuin valmistajan järjestelmä.

Jos järjestelmä on päässyt jäätymään, venttiilit kannattaa tarkastuttaa sulamisen jälkeen. Jää ja mahdolliset sulatusaineet ovat voineet vaurioittaa tiivisteitä, ja vika voi tulla esiin vasta myöhemmin.

Kun jarrut ovat jo jäätyneet

Talviaamuna eteen tulee yleensä jompikumpi kahdesta tilanteesta, ja ne korjataan eri tavalla.

Paineilmajärjestelmä on jäätynyt

Paine ei nouse, jarru ei vapaudu tai jokin piiri ei toimi. Vesi on jäätynyt venttiiliin tai letkuun. Turvallisin ratkaisu on sulattaa ajoneuvo lämpimässä tilassa. Avotulta ei käytetä, eikä ajoneuvolla lähdetä liikkeelle ennen kuin paine nousee normaalisti ja varoitusvalot sammuvat.

Kun ajoneuvo on sulanut, syy selvitetään. Jäätyminen tarkoittaa, että vettä on päässyt kuivaimen ohi, ja se toistuu, kunnes kuivain on kunnossa.

Pysäköintijarru on jäätynyt kiinni

Jos ajoneuvo pysäköidään märillä jarruilla ja yöllä on kova pakkanen, jousijarru painaa märät jarrupinnat kylmää rumpua tai levyä vasten, ja ne voivat jäätyä kiinni. Paine nousee normaalisti, mutta pyörä ei pyöri.

Tätä voi ennaltaehkäistä kuivaamalla jarrut ennen pysäköintiä muutamalla kevyellä jarrutuksella turvallisessa paikassa. Kovilla pakkasilla pysäköinnissä noudatetaan ajoneuvon valmistajan ja oman yrityksen ohjeita. Kiinni jäätynyttä jarrua ei yritetä irrottaa väkisin vetämällä, koska se voi vaurioittaa jarruja.

Talven jälki näkyy katsastuksessa

Talvi rasittaa paineilmajärjestelmää myös pidemmällä aikavälillä. Pakkasen ja sulan vuorottelu rasittaa tiivisteitä, tiesuola syövyttää venttiileitä ja liitoksia, ja järjestelmässä seisova vesi ruostuttaa säiliöitä ja venttiileitä sisältäpäin.

Katsastuksessa paineilmajarrut tarkastetaan omana kokonaisuutenaan, ja jarruvoimat mitataan jarrudynamometrillä. Tarkastuksesta on Traficomin oma määräys. Traficomin katsastusalan tilannekatsauksen mukaan vuonna 2023 kuorma-autojen sekä O3- ja O4-luokan perävaunujen määräaikaiskatsastuksia tehtiin noin 133 000, ja niistä noin 41 000 hylättiin. Lähes joka kolmas raskaan kaluston määräaikaiskatsastus päättyi siis hylkäykseen.

Talven jälkeen kevään katsastukseen kannattaa varautua ajoissa. Mitä katsastuksessa tarkastetaan ja miten siihen valmistaudutaan, on käyty läpi artikkelissa Kuorma-auton katsastukseen valmistelu.

Yhdistelmä: perävaunu jäätyy siinä missä vetoautokin

Perävaunulla on omat säiliönsä, venttiilinsä ja jarrunsa, mutta paineilma tulee vetoautosta. Jos vetoauton kuivain ei toimi, vesi kulkee liittimien kautta myös perävaunuun, ja perävaunun jarrut voivat jäätyä, vaikka vetoauto toimisi.

Perävaunun säiliöt tyhjennetään samalla tavalla kuin vetoauton, ja liittimet suojataan lumelta ja sohjolta, kun yhdistelmä puretaan. Jos perävaunussa on oma kuivain tai suodatin, myös sen kunto tarkastetaan.

Vetoauto ja perävaunu kannattaa tuoda talvitarkastukseen samalla kertaa. Silloin koko yhdistelmän paineilmajärjestelmä tulee käytyä läpi yhdellä käynnillä.

Usein kysyttyä

Kuinka usein ilmankuivaimen patruuna vaihdetaan?

Valmistajasta ja käytöstä riippuen tyypillisesti vuoden tai kahden välein, joissakin malleissa normaaliolosuhteissa kolmen vuoden välein. Jos edellisestä vaihdosta on yli vuosi tai sitä ei tiedetä, patruuna kannattaa vaihtaa syksyllä ennen pakkasia.

Mistä tietää, että ilmankuivain ei toimi?

Selvin merkki on vesi ilmasäiliöissä. Muita merkkejä ovat jatkuva sihinä poistoventtiilistä, tiheästi käyvä kompressori ja jarrut, jotka reagoivat kylmänä aamuna hitaasti.

Voiko paineilmajärjestelmään lisätä alkoholia jäätymisen estämiseksi?

Ei omin päin. Alkoholi vaurioittaa kuivausainetta ja voi vahingoittaa venttiileitä ja tiivisteitä, eikä se poista syytä. Jos valmistaja on asentanut ajoneuvoon jäänestolaitteen, käytetään sen ohjeen mukaista ainetta.

Kuinka usein ilmasäiliöt pitää tyhjentää?

Mieluiten päivittäin ja vähintään kerran viikossa. Automaattisten tyhjennysventtiilien toiminta kannattaa varmistaa käsin aika ajoin.

Miksi ilmasäiliöstä tulee öljyistä vettä?

Kompressori päästää öljyä paineilman mukana. Öljy pilaa kuivausaineen ja turvottaa tiivisteitä, joten kompressorin kunto selvitetään ennen kuin patruuna vaihdetaan.

Mitä teen, jos jarrut ovat jäätyneet aamulla?

Jos paine ei nouse tai jarru ei vapaudu, ajoneuvolla ei lähdetä liikkeelle. Turvallisin tapa on sulattaa ajoneuvo lämpimässä tilassa ilman avotulta ja selvittää sen jälkeen, miksi järjestelmään on päässyt vettä.

Voiko pysäköintijarru jäätyä kiinni?

Voi, jos ajoneuvo pysäköidään märillä jarruilla kovalla pakkasella. Jarrut kannattaa kuivata ennen pysäköintiä muutamalla kevyellä jarrutuksella, ja pysäköinnissä noudatetaan valmistajan ja oman yrityksen ohjeita.

Pitääkö perävaunun paineilmajärjestelmä huoltaa erikseen?

Kyllä. Perävaunun säiliöt, venttiilit ja liittimet tarkastetaan ja tyhjennetään erikseen, vaikka paineilma tuleekin vetoautosta.

Miksi kompressori käy koko ajan?

Tavallisin syy on vuoto, joka laskee painetta sekä seisonnan että ajon aikana. Myös auki jäävä kuivaimen poistoventtiili päästää ilmaa ulos. Kumpikin lisää järjestelmään tulevan veden määrää.

Voiko kuivainpatruunan vaihtaa itse?

Monessa mallissa patruuna on kierrettävä osa, mutta järjestelmä on paineistettu, ja paine pitää purkaa ennen vaihtoa. Patruunan tyyppi valitaan kuivaimen ja ajoneuvon valmistajan ohjeen mukaan, koska valmistajilla on eri käyttöön tarkoitettuja patruunoita. Vaihtopäivä kannattaa kirjata ylös. Jos patruuna on kyllästynyt ennen aikojaan, syy selvitetään, sillä pelkkä vaihto ei silloin riitä.

Kannattaako patruuna vaihtaa syksyllä vai keväällä?

Syksyllä. Uusi patruuna sitoo kosteutta parhaiten juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan, ja talven pakkasjaksot ovat järjestelmälle raskain aika.

Lähteet

Lue myös

Paineilmajarrujen viat ja säätö - vuodot, kompressorin kunto, jarrusovitus ja EBS.
Kuorma-auton katsastukseen valmistelu - mitä katsastuksessa tarkastetaan ja mikä hylkää.

Ilmankuivaimen huolto ja talvitarkastus Iisalmessa

DT Huolto huoltaa ja korjaa kuorma-autojen, perävaunujen ja päällirakenteiden paineilmajärjestelmät kaikille merkeille. Korjaamo on Iisalmessa osoitteessa Marjahaankierto 2-4.

Kuivainpatruunan vaihto ja paineilmajärjestelmän talvitarkastus on helppo yhdistää vuosihuoltoon. Aikataulu sovitaan etukäteen, ja siitä pidetään kiinni.

Kerro rekisteritunnus ja mitä olet havainnut: tuleeko säiliöstä vettä, kuuluuko poistoventtiilistä sihinää tai onko jarru reagoinut kylmänä hitaasti. Jätä tarjouspyyntö tai katso kaikki palvelut.

Ilmankuivain ja jäätyvät paineilmajarrut: näin kalusto selviää pakkasista