Paineilmajarrujen vika tuntuu harvoin jarrupolkimessa. Se kuuluu ensin: kompressori käy tavallista useammin ja seisovasta autosta kuuluu sihinää. Siinä vaiheessa järjestelmässä on vuoto, ja se kannattaa etsiä ennen kuin se etenee.

Paineilma on raskaan kaluston yleisin hylkäyskohde katsastuksessa ja yleisin syy siihen että auto jää seisomaan kesken päivän. Tähän on koottu ne merkit joista vian tunnistaa ajossa, mistä ne useimmiten johtuvat, miten vuoto etsitään ja missä vaiheessa korjaamolle kannattaa tulla.

Miten paineilmajarrut toimivat lyhyesti

Kompressori tuottaa paineen, kuivain poistaa siitä kosteuden, säiliöt varastoivat sen ja jarruventtiilit jakavat sen jarrusylintereille. Jousijarru pitää ajoneuvon paikallaan silloin kun painetta ei ole - siksi paineen loppuminen ei päästä autoa liikkeelle vaan lukitsee sen.

Se on turvallisuuden kannalta oikea ratkaisu ja logistiikan kannalta kallis: paineen menetys pysäyttää auton siihen mihin se sattuu jäämään.

Kaksipiirijärjestelmä: miksi jarru ei petä kerralla

Raskaan kaluston käyttöjarru on jaettu erillisiin piireihin, tyypillisesti etu- ja taka-akselistolle omansa. Jako on siellä sitä varten, että yhden piirin vika ei vie koko jarrutustehoa. Toinen piiri jää toimimaan, ja auto jarruttaa - heikommin, mutta jarruttaa.

Tämä on hyvä uutinen turvallisuuden kannalta ja huono uutinen vianhavaitsemisen kannalta. Kuljettaja ei useinkaan huomaa piirin menetystä, koska jarru toimii edelleen. Ero näkyy vasta mittauksessa tai hätäjarrutuksessa, ja jälkimmäinen on huono paikka huomata se.

Kolmas järjestelmä on jousijarru, joka toimii päinvastoin kuin käyttöjarru: se on paineella auki ja ilman painetta kiinni. Siksi jousijarru toimii myös seisontajarruna ja siksi ilman loppuminen lukitsee pyörät sen sijaan että vapauttaisi ne.

Merkit joista vian tunnistaa

Kompressori käy tiheämmin kuin ennen. Selvin yksittäinen merkki. Järjestelmä vuotaa jostakin ja kompressori paikkaa vuotoa.
Seisovasta autosta kuuluu sihinää. Pieni vuoto kuuluu hiljaisessa ympäristössä, kun moottori on sammutettu.
Paine laskee yön yli. Jos mittari on aamulla selvästi alempana kuin illalla, vuoto on riittävän suuri korjattavaksi.
Jarru vetää toiselle puolelle. Jarruvoima ei jakaudu tasaisesti akselin yli.
Jarrut lämpenevät epätasaisesti. Yksi pyörä on käynnin jälkeen selvästi muita kuumempi.
Jarrutus tuntuu myöhästyvän. Viive polkimen ja jarrutuksen välillä kasvaa, erityisesti perävaunussa.
Kuivaimen puhallus kuuluu harvemmin tai ei lainkaan. Kuivain ei toimi, ja kosteus siirtyy säiliöihin.
Paineen nousu käynnistyksen jälkeen kestää pitkään. Kompressorin tuotto on laskenut tai vuoto vie osan tuotosta jo täyttövaiheessa.

Yksikään näistä ei korjaannu itsestään. Paineilmajärjestelmässä pieni vuoto kasvaa, koska sama liitos, letku tai tiiviste jatkaa kulumistaan.

Kannattaa myös huomata, mitä listassa ei ole: jarrupolkimen tuntuma. Paineilmajarrussa voima ei tule jalasta vaan säiliöstä, joten poljin tuntuu samalta riippumatta siitä, jarruttavatko kaikki pyörät vai vain osa. Juuri tämä tekee säännöllisestä mittaamisesta ainoan luotettavan tavan tietää jarrujen kunto.

Mitä kuljettaja voi tarkastaa itse

Suurin osa paineilmavioista ehtii näkyä arjessa ennen kuin ne pysäyttävät auton. Nämä havainnot eivät vaadi laitteita, ja ne kannattaa kertoa korjaamolle sellaisenaan - ne lyhentävät vianhakua enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia.

Kuuntele sammutettua autoa hetki. Sihinä hiljaisessa pihassa on vuoto, ja sen paikka kannattaa yrittää paikantaa karkeasti: ohjaamon alta, akselistolta vai vaunun liittimestä.
Katso painemittarit aamulla ennen käynnistystä. Vertaa lukemaa siihen mihin illalla jäi.
Laske kuinka kauan paineen nousuun menee. Muutos edelliseen on merkityksellisempi kuin itse aika.
Kuuntele kuivaimen puhallus. Se kuuluu säännöllisin väliajoin. Jos se on hiljentynyt tai loppunut, kuivain ei toimi.
Tunnustele vanteiden lämpöä pysähdyksellä. Selvästi muita kuumempi pyörä kertoo jarrusta joka jää osittain päälle.

Näistä viimeinen kannattaa tehdä varovasti ja kädenselällä. Jumittava jarru kuumenee huomattavasti.

Mistä vuodot yleensä löytyvät

Vika on harvoin siellä mistä ääni kuuluu, koska paineilma kulkee letkuja pitkin ja purkautuu ensimmäisestä löysästä kohdasta.

Liitokset ja letkut. Tärinä ja lämpötilanvaihtelu löysäävät liitoksia vuosien kuluessa.
Jarrusylinterien kalvot. Kuluva osa, joka repeää vähitellen.
Venttiilit. Jarruventtiili, releventtiili ja kuormantunteva venttiili.
Kuivain. Kun kuivain lakkaa toimimasta, kosteus kulkeutuu järjestelmään ja alkaa syövyttää sitä sisältä.
Perävaunun liitin. Vetoauton ja vaunun välinen liitos on liikkuva ja altis kulumiselle.
Kompressorin oma paineputki. Kuumin kohta järjestelmässä, ja siksi tiivisteiden kannalta rasitetuin.

Miten vuoto etsitään käytännössä

Vuodon etsintä on järjestelmällistä poissulkemista, ei kuuntelua. Työjärjestys on suunnilleen tämä.

Järjestelmä paineistetaan täyteen ja moottori sammutetaan.
Paineen laskunopeus mitataan mittareista. Se kertoo vuodon suuruusluokan ja sen, kannattaako etsiä yhtä isoa vuotoa vai montaa pientä.
Järjestelmä jaetaan osiin sulkemalla piirejä yksi kerrallaan. Kun laskunopeus muuttuu, vuoto on juuri suljetussa osassa.
Epäilty alue käydään läpi vaahdolla tai saippuavedellä, jolloin vuoto näkyy silmällä.
Löydös korjataan ja mittaus toistetaan. Sama koe kertoo, jäikö järjestelmään vielä toinen vuoto.

Viimeinen kohta on se, joka useimmiten jää tekemättä. Paineilmajärjestelmässä on tavallista, että vuotoja on kaksi: iso, joka löytyy heti, ja pieni, joka jää sen varjoon. Kun mittaus toistetaan korjauksen jälkeen, toinen tulee esiin heti eikä kolmen viikon päästä.

Kosteus on talven varsinainen ongelma

Paineilmassa on aina kosteutta. Kuivaimen tehtävä on poistaa se ennen säiliöitä. Kun kuivain ei toimi, vesi kerääntyy järjestelmään ja pakkasella se jäätyy.

Jäätynyt jarruventtiili ei toimi ennen kuin se sulaa. Käytännössä se tarkoittaa autoa joka ei lähde liikkeelle aamulla tai jonka jarru jää päälle kesken matkan. Kuivaimen suodatin on kuluva osa ja sen vaihtaminen ajoissa on halvempaa kuin yksikään sen laiminlyönnistä seuraava korjaus.

Säiliöiden tyhjennys kosteudesta kuuluu määräaikaishuoltoon, mutta se kannattaa tehdä useammin jos autoa käytetään lyhyillä matkoilla, joilla järjestelmä ei ehdi lämmetä.

Kosteus ei myöskään pelkästään jäädy. Vesi ja paineilma yhdessä syövyttävät säiliöitä ja venttiileitä sisältäpäin, ja se vaurio on pysyvä. Toimimaton kuivain on siksi harvinaisen huono paikka säästää: se rikkoo hitaasti asioita, jotka ovat kalliimpia kuin se itse.

Mitä tehdä ennen pakkasia

Talvi ei tuo paineilmajärjestelmään uusia vikoja. Se tekee näkyväksi ne, jotka olivat jo olemassa. Muutama asia kannattaa tehdä ennen ensimmäisiä pakkasia:

Kuivaimen suodatin. Vaihtoväli on merkkikohtainen, mutta syksy on oikea hetki tarkistaa milloin se on viimeksi tehty.
Säiliöiden tyhjennys. Jos tyhjennyksestä tulee vettä, kuivain ei tee työtään.
Vuototesti. Sama paineen laskunopeuden mittaus kuin vianhaussa, tehtynä ennen kuin vika ehtii kasvaa.
Jousijarrun toiminta. Että se irtoaa ja tarttuu niin kuin pitää, myös kylmänä.
Perävaunun liittimet ja tiivisteet. Kylmä kovettaa kumin, ja vuoto alkaa useimmiten juuri liittimestä.

Kompressorin kunto: öljy järjestelmässä on oma vikansa

Kompressori voi vikaantua kahdella tavalla. Ilmeisempi on se, että tuotto laskee: paineen nousu kestää käynnistyksen jälkeen aiempaa pidempään, ja järjestelmä on jatkuvasti hieman jäljessä. Vähemmän ilmeinen on se, että kompressori alkaa päästää öljyä paineilman mukana eteenpäin.

Öljy ei jää kompressoriin. Se kulkeutuu ensin kuivaimeen, jossa se pilaa kuivausaineen ennenaikaisesti, ja sieltä venttiileihin ja jarrusylintereihin. Kumitiivisteet turpoavat öljyssä, ja seurauksena on vuotoja ja jumittuvia venttiileitä useassa eri paikassa yhtä aikaa.

Tämän tunnistaa siitä, että kuivaimen suodatin on vaihdon jälkeen nopeasti taas huonossa kunnossa, tai siitä että tyhjennyksestä tulee öljyistä nestettä pelkän veden sijaan. Jos oire on tämä, pelkkä osien vaihto järjestelmän loppupäästä ei riitä: syy on kompressorissa, ja se korjataan ensin.

Jarrupalojen ja levyjen kuluminen

Kuluminen itsessään on odotettua. Epätasainen kuluminen ei ole, ja se on aina oire jostakin muusta.

Jos saman akselin toinen puoli kuluu selvästi nopeammin, syy on tavallisesti jumittuvassa satulassa, väärin toimivassa jarruvivussa tai jarruvoiman epätasaisessa jakautumisessa. Jos kokonainen akseli kuluu muita nopeammin, kyse on useimmiten jarruvoimien jakautumisesta akselien välillä - eli samasta asiasta, joka hylkää katsastuksessa.

Automaattinen jarruvipu säätää välystä itse, mutta se ei säädä jarruvoimaa. Toimiva automatiikka ei siis takaa, että jarruvoimat olisivat tasapainossa, ja juuri siksi mittaus on eri asia kuin silmämääräinen tarkastus.

Kuormantunteva venttiili ja EBS: miksi tyhjä auto jarruttaa eri tavalla

Kuorma-auton jarrutustarve muuttuu radikaalisti sen mukaan, onko auto tyhjä vai täynnä. Siksi järjestelmässä on kuormantunteva säätö, joka rajoittaa jarruvoimaa kevyellä kuormalla. Mekaanisessa toteutuksessa se on venttiili, joka lukee akselipainoa jousituksesta; sähköisessä sen tekee EBS.

Kun säätö on väärässä asennossa tai venttiili on jumissa, oireet ovat epäintuitiivisia. Tyhjä auto voi lukita pyöriä liukkaalla, tai täysi auto jarruttaa vaisusti - riippuen kumpaan suuntaan säätö on väärässä. Kummassakin tapauksessa jarrupoljin tuntuu normaalilta.

Ilmajousitetussa autossa vika voi olla myös jousituksen puolella: jos korkeudensäätö on väärin, kuormantunteva venttiili saa väärää tietoa eikä vika ole jarrujärjestelmässä lainkaan. Siksi jarrujen ja alustan tarkastus kuuluvat samaan käyntiin.

Jarrusovitus: mitä se on ja milloin se tarvitaan

Jarrusovituksessa mitataan jarruvoimat akseleittain ja säädetään ne suhteessa toisiinsa ja kuormaan. Yhdistelmässä mitataan sekä vetoauto että perävaunu, koska jarrutus on niiden yhteinen suoritus.

Sovitus tarvitaan näissä tilanteissa:

Jarruihin on tehty töitä: palat, kalvot, venttiilit tai sylinterit.
Yhdistelmän kokoonpano muuttuu ja vetoauton kanssa ajetaan eri vaunua kuin ennen.
Katsastus lähestyy ja edellisestä sovituksesta on aikaa.
Renkaat kuluvat epätasaisesti tai jarrut lämpenevät eri tahtiin.

Sovitusta ei voi korvata ajotuntumalla. Epätasapaino, joka hylkää katsastuksessa, ei useimmiten tunnu ratissa lainkaan. Katsastuksen valmistelu ja jarrusovitus kannattaa tehdä samalla käynnillä - siitä on oma artikkelinsa, kuorma-auton katsastukseen valmistelu.

EBS ja ABS: jarruissa on myös sähköinen puoli

Nykyisessä raskaassa kalustossa jarrujärjestelmä on sähköisesti ohjattu. EBS säätää jarruvoimia akseleittain kuorman ja tilanteen mukaan, ja ABS estää lukkiutumisen. Se tarkoittaa, että jarruvika voi olla anturissa tai johtosarjassa eikä mekaniikassa lainkaan.

Käytännön seuraus on tämä: vikavalo ei kerro mikä on rikki, se kertoo että jokin on. Vikakoodi luetaan merkkikohtaisella testilaitteella, ja vasta se kertoo mitä mitataan seuraavaksi. Ilman lukemista jäljelle jää osien vaihtaminen kokeeksi, mikä on kallein tapa etsiä vikaa.

Anturivika on tavallinen ja usein halpa korjata. Sen tunnistaa siitä, että vika tulee ja menee ajo-olosuhteiden mukaan - märällä, tärinässä tai tietyllä nopeudella.

Yhdistelmässä sähköinen puoli ulottuu myös perävaunuun. Vetoauton ja vaunun välinen tiedonsiirto voi katketa liittimestä tai johtosarjasta, jolloin vaunun EBS siirtyy varatoimintoon. Auto jarruttaa edelleen, mutta ei enää säädetysti - ja se näkyy sekä rengaskulumassa että katsastuksen mittauksessa.

Milloin korjaamolle

Nyrkkisääntö on yksinkertainen: kun kompressori käy tiheämmin kuin ennen tai paine laskee seisonnan aikana, vika on jo olemassa. Siinä vaiheessa se on vuoto. Myöhemmin se on jarru joka ei toimi.

Vian syy etsitään mittaamalla, ei arvaamalla. Paineilmajärjestelmässä se on erityisen tärkeää, koska ääni ja vika ovat harvoin samassa paikassa ja osien vaihtaminen kokeeksi tulee kalliiksi. Jarrutyöt ja paineilmajärjestelmien korjaukset kuuluvat korjaamon palveluihin yhdessä vianhaun ja määräaikaishuoltojen kanssa.

Miksi tämä kannattaa hoitaa ennakkoon

Paineilmavika ei yleensä anna varoitusaikaa siinä vaiheessa kun se lopulta pysäyttää auton. Jousijarru lukitsee ajoneuvon paikalleen kun paine loppuu, eikä sitä siirretä ilman erillistä toimenpidettä.

Kuljetustyössä hinta ei ole korjauksessa vaan siinä missä auto seisoo ja milloin. Sovittu huoltoaika on suunniteltu seisonta; tien päällä tapahtuva ei ole. Siksi kompressorin käyntitiheyden seuraaminen on halvinta kunnossapitoa mitä paineilmajärjestelmälle voi tehdä.

Usein kysyttyä

Miksi kompressori käy koko ajan?

Järjestelmässä on vuoto. Kompressori pitää painetta yllä ja korvaa sitä mitä vuotaa pois, joten käyntitiheys on suora mittari vuodon koosta.

Onko pieni sihinä vaarallista?

Se ei pysäytä autoa heti, mutta se ei myöskään pysy pienenä. Sama liitos tai kalvo jatkaa kulumista, ja vuoto kasvaa.

Kuinka paljon paine saa laskea yön aikana?

Mitään yleispätevää lukua ei kannata muistaa ulkoa, koska raja riippuu järjestelmästä ja mittaustavasta. Käytännön merkki on muutos: jos paine on aamulla selvästi alempana kuin ennen, järjestelmä vuotaa enemmän kuin aiemmin.

Miksi jarrut jäätyvät talvella?

Paineilmaan tiivistynyt kosteus jäätyy venttiileissä. Syy on käytännössä aina kuivain, joka ei enää poista kosteutta ennen säiliöitä.

Voiko autolla ajaa jos yksi jarrupiiri on vioittunut?

Järjestelmä on suunniteltu niin, että toinen piiri jarruttaa edelleen, mutta jarrutusteho on alentunut eikä vikaa saa jättää. Käytännössä se on korjaamokäynti heti, ei seuraavan huollon yhteydessä.

Kuinka usein jarrut pitää säätää?

Aina kun jarruihin on tehty töitä, kun yhdistelmän kokoonpano muuttuu ja ennen katsastusta. Automaattiset jarruvivut säätävät välystä itse, mutta ne eivät korvaa jarruvoimien mittausta.

Voiko jarruvian huomata ajaessa?

Osan voi: vetämisen sivulle, viiveen tai epätasaisen lämpenemisen. Jarruvoimien epätasapainoa ei, ja juuri se hylkää katsastuksessa useimmin.

Miksi yksi jarrupala kuluu nopeammin kuin muut?

Tavallisimmat syyt ovat jumittuva satula, väärin toimiva jarruvipu tai jarruvoiman epätasainen jakautuminen. Epätasainen kuluma on oire, ei itsenäinen vika, joten pelkkä palojen vaihto ei ratkaise sitä.

Tarvitseeko perävaunun jarrut säätää erikseen?

Perävaunulla on omat jarrunsa ja oma katsastuksensa, mutta sovitus tehdään yhdistelmänä. Vetoauto ja vaunu kannattaa tuoda samalla kertaa.

Mitä jarrujen vikavalo tarkoittaa?

Se kertoo että järjestelmä on havainnut vian, ei sitä mikä on rikki. Vikakoodi luetaan testilaitteella, ja se kertoo mistä mittaaminen aloitetaan.

Miksi vika tulee ja menee?

Katkeileva vika on tyypillisesti anturissa tai johtosarjassa. Se ilmenee märällä, tärinässä tai tietyllä nopeudella, ja siksi se pitää saada kiinni mittaamalla eikä katsomalla.

Mistä tietää onko kompressori kulunut?

Kahdesta merkistä: paineen nousu kestää käynnistyksen jälkeen aiempaa kauemmin, tai järjestelmästä löytyy öljyä. Öljyinen tyhjennysvesi ja nopeasti likaantuva kuivaimen suodatin viittaavat kompressoriin, eivät kuivaimeen.

Mitä paineilmajärjestelmän huoltoon kuuluu?

Kuivaimen suodatin, säiliöiden tyhjennys kosteudesta, liitosten ja letkujen tarkastus sekä jarruvoimien mittaus. Nämä tehdään määräaikaishuollon yhteydessä.

Lue myös

Kuorma-auton katsastukseen valmistelu - jarrut ovat raskaan kaluston yleisin hylkäyssyy, ja sovitus kannattaa ajaa ennen katsastusta.
Matkailuauton alusta ennen kesää - kevyemmässä kalustossa sama ilmiö näkyy jarrujen jumittumisena seisonnan jälkeen.

Kun jokin näistä kuulostaa tutulta

Kerro rekisteritunnus ja se mitä olet havainnut: käykö kompressori tiheämmin, kuuluuko sihinää, laskeeko paine seisonnan aikana. Vika etsitään mittaamalla ja kerromme mitä työ vaatii. Jätä tarjouspyyntö tai soita.

Paineilmajarrut: mistä vian tunnistaa ja milloin korjaamolle